Tavoitteiden saavuttamiseen vaaditaan työtä, määrätietoisuutta ja sitoutumista aikaansaamiseen. Miksi jotkut saavuttavat tavoitteensa kompastumatta matkalla haasteisiin ja tekevät isojakin juttuja helpon oloisesti?
Ensin täytyy tietysti olla tavoite ja motivaatiota työskennellä sen eteen. Kun jätetään pois laskuista ne, jotka haahuilevat päämäärättömästi, on tutkimusten mukaan kaksi asiaa, jotka tähän vaikuttavat eniten.
Tavoitteiden saavuttamisessa onnistuvat ne, joilla on jonkinlainen vastuuvelvollisuus ja kannusteita jatkamiseen
Hyvät yritysvalmentajat tai personal trainerit saavat aikaan näkyvää ja tuntuvaa muutosta nopeasti. Paitsi että he ovat matkalla mukana tsemppaamassa, hyvät valmentajat pitävät sinua myös vastuussa siitä, että etenet sovitulla tavalla.
Tuottoa valmennuksesta suitsutetaan joissakin tutkimuksissa tulevan jopa seitsemänkertaisesti valmennukseen sijoitettuun investointiin verrattuna. Yleensä näistä tutkimuksista kertovat kuitenkin juuri valmennusta tekevät suuremmat yritykset ja tulokset tulevat konsulttitoimistojen tutkimuksista.
Tulosprosentti kuulotaa toki hyvälle, mutta riippuu kuka valmentaa ja missä. Kun et ole vastuussa vain itsellesi vaan joku muu odottaa sinun tekevän jotakin, sosiaalinen paine toimii usein aikaansaamisen puolesta.
Oletko esimerkiksi huomannut, miten asiakkaalle tehty sama työ sujuu nopeammin ja ilman vitkuttelua, kun omalle yritykselle se voi helpommin jäädä tekemättä? Ihan äskettäin verkkosivuja tekevä yrittäjä kertoi esimerkiksi vihdoin saaneensa aikaiseksi laittaa oman sivustonsa kuntoon ja hymähteli miten “suutarin lapsella ei ole kenkiä”.
Kyse ei ole vain sanonnasta, vaikka monille väittämille blogeissa ja artikkeleissa ei löydykään alkuperäistä tieteellistä lähdettä vaan ne lainaavat toisiaan: “kun asetat tapaamisen jossa olet vastuuvelvollinen tavoitteestasi, saavutat tavoitteesi 95% todennäköisemmin”. Esimerkiksi Yalen yliopiston tekemää tutkimusta sekä amerikkalaisen koulutusjärjestön tekemää tutkimusta aiheesta lainataan usein ilman lähteitä. Yalen tutkimus on osoitettu urbaanilegendaksi.
Tällaiset väitteet vetoavat meihin ja kulostavat myös erittäin hyvälle, mutta ne ovat joka tapauksessa todellisuudessa vain pintaraapaisu aiheeseen. On helppo yksinkertaistaen tokaista, että kun olet vastuussa tekemisistäsi, saat todennäköisemmin aikaan. Tämä on kuitenkin harhaanjohtavaa.
Kannustamisen hyöty ei ole yksiselitteinen – tarvitaan myös hyvää kritiikkiä
Tutkimusten mukaan tarpeemme esimerkiksi kannusteiden suhteen myös muuttuvat. Aloittaessa tarvitsemme enemmän positiivista kannustusta ja pitemmällä matkan varrella enemmän kriittistä palautetta.
Alussa kriittinen palaute voi lannistaa, kun kohtaamme muutenkin haasteita uuden tekemisen äärellä. Moni esimerkiksi löytää aikuisiällä uusia taitoja tai harrastuksia, jotka on hylännyt saatuaan liikaa kritiikkiä vaikkapa ihan lapsuudessa. Usea yrittäjä tietää myös, millainen vaikutus on sillä, kun lähipiiri vähättelee yritysideaa tai yrittäjänä toimimista.
Kun etenemme pidemmälle, liika positiivinen palaute ilman merkityksellistä ja ajatuksella annettua kritiikkiä ja ohjaamista taas voi saada päälle fiiliksen, että tämähän on hoidossa.
Vastuu ei saisi keskittyä vain tuloksiin
Vastuuvelvollisuus, joka keskittyy vain ja ainoastaan saavutettuihin tuloksiin, ei välttämättä tuo mitään positiivista vaikutusta työskentelyyn vaan saattaa hämärtää ajatteluamme ja kykyä keksiä toisenlaisia ratkaisuja.
Ääriesimerkki tämän ajattelun vaarallisuudesta voisi olla se, jos vedonlyöjä hävitessään laittaa lisää rahaa samaan strategiaan uskoen, että voi voittaa takaisin hävityt rahat. Yritysmaailmassa samalla tavalla voi toimia vaikkapa koittaessaan uutta Facebook markkinoinnin tekniikkaa, joka ei tuota tulosta pienessä kokeilussa. Markkinoija voi virheellisesti ajatella, että kyse on vaikkapa siitä, että tarjousta ei nähnyt tarpeeksi moni kokeilun aikana, vaikka vika olisi kampanjassa.
Tuloskeskeinen vastuu liittyy myös siihen, kuinka todennäköisesti pysymme vanhoissa huonoissakin toimintatavoissa ja päätöksissä. Kun toiminnalla on suuret seuraukset, se stressaa. Tätä on ehdotettu yhdeksi syyksi siihen, että kavennamme erilaisten mahdollisuuksien miettimistä ja pysymme mieluummin tunnetuissa vaihtoehdoissa. Tunnetuista vaihtoehdoista päättäminen on vain yksinkertaisempaa ja tuntuu riskittömämmältä.
Parempi ratkaisu on vastuullisuus, joka seuraa prosessia, jolla pääsemme tavoitteeseen. Jos tavoite siis on vaikkapa kasvattaa yrityksen hakukonenäkyvyyttä, prosessitavoite voisi olla esimerkiksi kirjoittaa yksi pitkä hakukoneoptimoitu blogikirjoitus yritysblogiin parin viikon välein. Jos tavoite on toimivan Facebook mainoksen kehittäminen, yrittäjä voi testata säännöllisesti useaa erilaista kohderyhmää ja sisältöä ja löytää niistä toimivimman, jota kasvattaa.
Millaisia tuloksia vastuullisuus sitten parhaimmillaan tuottaa?
Tutkija Gail Matthews on tutkinut tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavaa vastuullisuutta. Hän tutki viittä ryhmää yrittäjiä, jotka ohjattiin toimimaan erilailla tavoitteidensa suhteen. Saavutettujen tavoitteiden määrä kasvoi 33%, kun yrittäjät
- asettivat tavoitteet kirjallisesti
- tekivät askel askeleelta etenevän suunnitelman
- jakoivat suunnitelman ystävän kanssa
- seurasivat etenemistä tavoitetta kohti ja lähettivät siitä ystävälle viestejä
Vähiten toimia tehnyt vertailuryhmä kirjoitti vain tavoitteensa ylös ja saavutti niistä 43% neljän viikon aikana. Parhaiten pärjännyt ryhmä saavutti siis 76% asettamistaan tavoitteista.
TL;DR (liian pitkä, en jaksanut lukea)
- Kannustus ja vastuuvelvollisuus etenemisestä tavoitteisiin auttavat saavuttamaan tavoitteita
- Tarvitsemme alussa enemmän positiivista kannustusta, jotta jaksamme jatkaa
- Myöhemmin tarvitsemme kriittistä palautetta edetäksemme
- Vastuullisuus ei ole tehokasta, jos se keskittyy vain tuloksiin
- Tulosten tavoittelu voi johtaa kyvyttömyyteen muuttaa kurssia, kun jokin ei toimi sekä vähentää kykyä keksiä toisia ratkaisuja
- Parempi on asettaa prosessitavoitteita ja olla vastuussa niiden toteuttamisesta säännöllisesti
Lähteet:
Effects of Procedural and Outcome Accountability on Judgment Quality
How Positive and Negative Feedback Motivate Goal Pursuit
0 Comments